Leeni Peltonen, Leena Väisälä Virtaa vaihdevuosiin, Otava 2020 Saatavana myös äänikirjana ja e-kirjana
2019 keväällä toimittaja Leeni Peltonen otti minuun yhteyttä, koska hän oli saanut kustannusyhtiö Otavalta toimeksiannon kirjoittaa vaihdevuosista ja niiden hoidosta kansantajuisen, suurelle yleisölle tarkoitetun kirjan ja tarvitsi siihen lääketieteen asiantuntijan mukaan. Otavalle pyyntö oli tullut Prismakaupoista, koska niiden asiakkaat olivat kirjaa kyselleet ja toivoneet.
Innostuin heti projektista, koska olin jo vuotta aiemmin suunnitellut samantyyppistä kirjaa. Tuolloin vain elämä oli niin kiireistä, että projekti oli jäänyt. Esikuvana minulla oli kirjaa kirjoittaessa amerikkalaisen kollega Tara Allmenin Menopause Confidental, jossa kirjoittaja jakaa myös oman elämänsä kokemuksia tieteeseen perustuvan tiedon ja ohjeiden lisäksi. Minua motivoi erityisesti se, että omalla vastaanotollani olin nähnyt paljon vaihdevuosioireista kärsiviä naisia. Suurella osalla oli varsin vähän tietoa vaihdevuosioireista, niiden vaikutuksesta ja niihin tehoavasta hoidosta. Lisäksi hormonihoidon käyttöön liittyy usein paljon pelkoja, vaikka tutkimustieto ei näitä tuekaan. Monet potilaat olivat sinnitelleet pitkään vaikeidenkin oireitten kanssa ennen kuin tulivat hakemaan apua.
Lähdimme kokeneen toimittaja Peltosen kanssa innolla suunnittelemaan kirjaa. Päätimme haastatella kirjaan naisia, joilla olisi omakohtaista kokemusta vaihdevuosista saadaksemme mukaan oikeiden ihmisten tarinoita ja ääntä. Saimmekin runsaasti haastateltavia mukaan sekä omista tuttavapiireistämme että työni kautta. Kaiken kaikkiaan kirjaan on haastateltu 33 40-70-vuotiasta naista. Suurimman osan haastatteluista teki toimittaja Peltonen. Pyrimme saamaan haastateltavaksi mahdollisimman monipuolisen joukon naisia, joilla suurella osalla oli kokemusta erilaisista vaihdevuosiin liittyvistä oireista, mutta mukana oli myös naisia, joilla ei juurikaan oireita ollut esiintynyt.
Halusimme kirjoittaa myös muista keski-ikäisen naisen elämänlaatua parantavista asioista, kuten ruokavaliosta, liikunnasta, hyvästä unesta ja seksistä. Vaikka näillä ei varsinaisia vaihdevuosioireita hoidetakaan, vaikuttavat ne hyvin paljon jaksamiseen ja elämänlaatuun, ja hyvillä elämäntavoilla voi hidastaa estrogeenin puutteesta ja vanhenemisesta johtuvia muutoksia. Lisäksi kirjassa on kappale siitä, mitä gynekologin vastaanotolla tapahtuu. Usein vaihdevuodet ajatellaan vanhuuden merkkinä, vaikka suomalainen nainen elää keskimäärin 30 vuotta vielä menopaussin jälkeen. Tätä ajatusta halusimme kritisoida, ja kertoa, kuinka nainen voi kukoistaa myös vaihdevuosissa ja niiden jälkeen.
Vaihdevuosien hormonihoidon mahdollisuudet sekä esivaihdevuosissa että vaihdevuosissa on käsitelty kirjassa seikkaperäisesti. Itse ajattelen, että tämä osio sopisi hyvin myös yleislääkäreille hormonihoidon kertaukseksi. Mukana on myös pienemmät kappaleet vaihtoehtoisista hoidoista, koska näitä potilaat kuitenkin usein kokeilevat. Seksologina halusin mukaan laajan seksuaalisuutta käsittelevän osion apuvälineineen. Haluan räjäyttää myytin siitä, että seksi loppuisi vaihdevuosiin. Toki aktiivisen seksielämän voi lopettaa minkä ikäisenä tahansa, mutta menopaussi ei ole tässä suhteessa mitenkään käännekohta.
Lopussa jaoimme vielä toimittaja Peltosen kanssa omat vaihdevuositarinamme, saadaksemme mukaan hiukan henkilökohtaista tyyliä, kuten nykyään on tapana. Kirjan on lukenut läpi ja kommentoinut 2 arvostamaani gynekologikollegaa: Riina Katainen ja Tuuli Soini. Toivon, että kirja saisi paljon lukijoita jo 40-50 –vuotiaiden naisten keskuudessa. Olisi hyvä tietää aiheesta jotakin jo ennen varsinaisia vaihdevuosioireita. Näin olisi sitten helpompaa hakeutua hoitoon, ja säästyttäisiin turhalta kärsimykseltä. Työstimme kirjaa runsaan vuoden, ja itselleni oli antoisaa perehtyä uusimpaan vaihdevuositutkimukseen ja välillä tehdä kirjoitustyötä ja pitää pientä sapattivapaata kliinisestä työstä.
Leena Väisälä Lääketieteen lisensiaatti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kliininen seksologi
Ateroskleroosi ja osteoporoosi ovat yleisiä sairauksia erityisesti iäkkäillä, ja niiden aiheuttamien päätetapahtumien (esim. aivoinfarkti, sydäninfarkti ja lonkkamurtuma) aiheuttamat kustannukset ja kuolleisuus ovat vuositasolla merkittäviä. Osteoporoosilla ja ateroskleroosilla on havaittu yhteys useammassa aiemmassa tutkimuksessa. Taustalla on yhteisiä elintapatekijöitä, mutta myös mahdollisia yhteisiä hormonaalisia tai aineenvaihdunnallisia mekanismeja.
Yhteistä näiden sairauksien patofysiologiassa on samankaltaisten fagosytoivien solujen aktivoituminen erinäisistä syistä, niin verisuonen seinämässä (makrofagit) kuin luussa (osteoklastit). Hormonaalisten mekanismien osalta mm. estrogeeniä, adipokiinejä ja inflammaatiota on pidetty mahdollisina yhteisinä tekijöinä sekä ateroskleroosin, että osteoporoosin välillä. Yhteisiä molempiin sairauksiin liitettyjä elintapoihin liittyviä riskitekijöitä taas ovat mm. tupakointi, vähäinen liikunnan määrä ja alkoholin liikakäyttö.
Väitöskirjan tavoitteena on tutkia mahdollista hormonaalista ja aineenvaihdunnallista yhteyttä näiden sairauksien välillä hyödyntäen poikkileikkauksellista tutkimusasetelmaa. Tutkimusaineisto koostuu 290:stä keski-iältään 73-vuotiaasta vaihdevuodet ohittaneesta naisesta, joiden kaulasuonten verisuonten seinämäpaksuus (Carotid Intima-Media Thickness – cIMT) sekä kalkkeumat on mitattu ultraäänellä ja luuntiheys on mitattu Dual Energy X-ray Absorptiometry:llä (DXA). Lisäksi tutkittavilta on otettu verinäytteet, joista on määritetty mm. estrogeenitasot, leptiinin sekä adiponektiinin pitoisuudet sekä lähes 150 erilaista metaboliittia. Metaboliiteissa oli määritetty useita eri kolesterolipartikkeleita, aminohappoja sekä muita aineenvaihduntaa kuvaavia yhdisteitä. Metaboliitit on analysoitu hyödyntäen Nuclear Magnetic Resonance (NMR) tekniikkaa.
Ensimmäisessä osatutkimuksessa osoitimme osteoporoosia sairastavilla naisilla (n=20) olevan enemmän kaulasuonten kalkkeumia kuin normaalin luuntiheyden omaavilla (n=122) postmenopausaalisilla naisilla (OR=4.2, p=0.038). Lisäksi osteoporoosia sairastavien naisten cIMT oli paksumpi (2.51±0.88 mm) kuin terveiden naisten cIMT (1.93±0.64 mm (p=0.001). Tutkimusasetelmassa analyysit oli vakioitu painoindeksillä, iällä, vaihdevuosien hormonikorvaushoidolla sekä suun kautta saadulla lasketulla päivittäisellä kalsiumin määrällä (1).
Toisessa osatutkimuksessa analysoimme seerumista mitatun estradiolin, leptiinin sekä adiponektiinin yhteyttä niin kaulasuonten ateroskleroottisiin muutoksiin kuin luuntiheyteen. Koska sekä leptiini, että adiponektiini ovat rasvakudoksen erittämiä hormoneja, niin koko kehon rasvamassa otettiin mukaan analyysien vakiointeihin. Tutkimuksessa osoitimme, että adiponektiinin pitoisuus oli kääntäen verrannollisesti yhteydessä niin koko kehon (p=0.009, β=-0.142) kuin reisiluun kaulan luuntiheyteen (p=0.019, β=-0.138). Adiponektiini ei ollut yhteydessä kaulasuonten ateroskleroottisiin muutoksiin. Leptiini sitä vastoin ei assosioitunut luutiheyden kanssa, mutta oli suoraan verrannollisesti yhteydessä kaulasuonten kalkkeumiin (OR= 1.5, p=0.014). Estrogeenin osalta tilastollisesti merkittävää yhteyttä ei havaittu luuntiheyden tai kaulasuonten ateroskleroottisten muutosten osalta (2).
Kolmannessa osatutkimuksessa analysoimme 147:n eri metaboliitin pitoisuuseroja niin ateroskleroosia ja osteoporoosia sairastavien kuin näiden sairauksien suhteen terveiden tutkittavien välillä. Osteoporoosia ja ateroskleroosia sairastavien ryhmässä useiden VLDL (Very Low Density Lipoprotein) kolesterolipartikkelien pitoisuus oli matalampi kuin terveiden ryhmässä. Vastaava muutos oli havaittavissa asetaatin (p=0.014), diasyyliglycerolin (p=0.002), leusiinin (p=0.031) ja valiinin pitoisuuksissa (p=0.022). Tilastollisesti merkittäviä yhteyksiä ei kuitenkaan havaittu, kun analyysit vakioitiin koko kehon rasvamassalla, iällä ja statiinien käytöllä (3).
Yhteenvetona voidaan todeta osteoporoosin olevan mahdollinen riskitekijä ateroskleroosille. Rasvakudoksen erittämät hormonit, leptiini ja adiponektiini ovat yhteydessä verisuonten kalkkeumamuutoksiin sekä luuntiheyteen. Metabolisen profiilin osalta havaittiin selviä eroja em. sairausryhmien välillä niin aminohappojen kuin lipidiprofiilin osalta. Kuitenkaan kausaalisia yhteyksiä ei voi päätellä poikkileikkauksellisesta tutkimusasetelmasta vaan tulosten vahvistamiseksi tulee tehdä seurantatutkimuksia syy- ja seuraussuhteiden toteamiseksi.
Miika Värri
Lääketieteen lisensiaatti
Akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri
Kuopio Musculoskeletal Research Unit (KMRU), Kuopio, Suomi
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylä, Suomi
1. Varri M, Tuomainen TP, Honkanen R, et al. Carotid intima-media thickness and calcification in relation to bone mineral density in postmenopausal women-The OSTPRE-BBA study. Maturitas 2014;78:304-9, published in www Aug.
2. Varri M, Niskanen L, Tuomainen T, et al. Association of adipokines and estradiol with bone and carotid calcifications in postmenopausal women. Climacteric 2016;19:204-11, published in www Apr.
3. Varri M, Niskanen L, Tuomainen TP, et al. Metabolite Profiling of Osteoporosis and Atherosclerosis in Postmenopausal Women: A Cross-Sectional Study. Vasc Health Risk Manag 2020;16:515-24, published in www Dec 2.
Suomen
Menopaussitutkimusseuran perustava kokous järjestettiin Tampereella 13.12.1990,
historiikin1 mukaan mukana oli 13 osanottajaa. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Reijo Punnonen,
sihteeriksi Risto Tuimala, varainhoitajaksi Jorma Salmi ja muiksi jäseniksi
Sirpa Vilska sekä Erkki Hirvonen. Koulutustoiminta alkoi jo ensimmäisenä
vuonna ja jäsenmäärä oli vuoden lopussa 36.
Alusta asti
yhdistyksen tarkoituksena on ollut toimia menopaussitutkijoiden
yhteistyöelimenä ja hoitaa yhteyksiä menopaussitutkijoihin Suomessa ja
ulkomailla sekä muulla tavoin edistää menopaussitutkimusta. Yhdistyksen
keskeinen toimintamuoto ovat olleet syys- ja kevätkoulutukset. Ne ovat viime
vuosina koonneet noin 100 aktiivista osanottajaa hyvin monipuolisten
menopaussi-ikäiseen naiseen liittyvien, ja usein poikkitieteellisten, teemojen
ympärille. Vuoden 2019
lopussa seuran jäsenmäärä oli 383.
Seuran 30. toimintavuosi ja samalla juhlavuosi käynnistyi
tammikuussa Lääkäri 2020-tapahtumassa Helsingissä. Seuran yhdessä Suomen Gynekologiyhdistyksen
kanssa suunnittelema koulutus vaihdevuosi-ikäisen naisen hormonihoidon
toteutuksesta oli ”loppuunmyyty”. Juhlavuoden huipentumaksi suunniteltu
juhlakokous ja -koulutus oli tarkoitus järjestää Pörssissä, Helsingissä
perjantaina 23.10.2020. Covid-tilanteen vuoksi seuran hallitus päätyi kuitenkin
siirtämään koulutusta vuodella eteenpäin. Uusi päivämäärä on perjantai
29.10.2021. Päätös ei ollut helppo, mutta hallitus koki, että erityisesti
juhlakoulutuksessa tilaisuuden sosiaalinen osuus siihen liittyvine keskusteluineen
ja ohjelmanumeroineen on kokonaisuus, joka ei toimi virtuaalisesti – tai edes
”hybridinä”. Tälle syksylle suunniteltu luentokokonaisuus siirtyy sellaisenaan
ensi vuoteen – toivottavasti nähdään silloin!
Pidämme sääntömääräisen syyskokouksen virtuaalisesti
torstaina 5.11.20. Sihteeri lähettää siitä erillisen kutsun. Seuran on
tarkoitus olla Menopaussiaiheisella koulutuskokonaisuudella mukana Lääkäri 2021
-tapahtumassa Helsingissä (13.-15.1.2021) ja Pohjolan lääkäripäivillä Oulussa
(17.-19.2.2021). Turun lääketiedepäivät siirtyivät ensi vuoteen.
Vaikka syyskoulutusta ei tänä vuonna järjestetäkään, hallitus
päätti kokouksessaan julistaa jaettavaksi yhden tai useampia tutkimusapurahoja.
Hakuilmoitus julkaistaan Syklissä ja seuran www-sivuilla (www.menopaussiseura.net). Välitättehän
tietoa tutkimusta tekeville kollegoille.
Seuran toiminnasta ja tapahtumista tiedotetaan sähköpostitse välitettyjen
kutsujen ja kirjeiden avulla sekä internet-sivuilla. Muistutan ilmoittamaan
sähköpostiosoitteen muutokset sihteeri Laura Lampiolle (laura.lampio(at)hus.fi),
jotta tiedotteet tavoittavat teidät jatkossakin.
Eläkeläiset ovat vapautettuja
jäsenmaksun maksamisesta. Valitettavasti tieto eläkkeelle jäämisestä ei välity seuralle
suoraan Lääkäriliiton jäsenmaksuvälityksestä. Pyydämmekin ystävällisesti
ilmoittamaan eläkkeelle jäämisestä seuramme sihteerille, joka voi välittää
tiedon myös Lääkäriliittoon.
Seura toimii vain jäsenistönsä hyväksi, joten kaikki
palautteet, niin kielteiset kuin myönteisetkin ovat kovasti toivottuja, ja
hallitus ottaa mielellään vastaa jäsenistön toiveita mahdollisista tulevien koulutuspäivien
aiheista.
Suomen Menopaussitutkimusseura järjesti kongressimatkan Berliiniin EMAS:n kokoukseen 14.-17.5.2019. Seitsemän innokasta osallistujaa ihmetteli, kuinka matkalaisten yhteishenki hitsautui tiiviiksi heti matkan alkumetreistä.
Erikoislääkärit Maarit Vuento (vas.), Hanna Savolainen-Peltonen, Sirpa Vilska ja Leena Norri luentotauolla.
Majoituimme Kurfurstendammin kaupunginosan ytimessä, loistavalla sijainnilla olleessa Hotelli Steigenbergerissä, josta oli kävelymatka monille tärkeille nähtävyyksille, kuten Keisari Vilhemin muistokirkon rauniotornille, eläintarhaan ja tietenkin tavaratalo KaDeWe:hen.
Itse kongressi tarjosi monipuolisen kattauksen vaihdevuositietoutta sydänterveydestä elämänlaatuun.
Rahastonhoitaja Marjo Tuppurainen (vas.) luomassa kansainvälisiä suhteita Prof. Santiago Palacioksen kanssa.
Ensi vuonna 17. maailman menopaussikokous järjestetään 30.4-3.5.2020 Australian Melbournessa. Seuraava EMAS puolestaan 5.-7. 5. 2021 Italian Firenzessä, jonne suunnitellaan seuraavaa menopaussiseuran ryhmämatkaa.
Valokeilassa Leena Norri (vas.), Hanna Savolainen-Peltonen, Maarit Vuento ja Marjo Tuppurainen.Professori Rossella Nappi aloittamassa suomalaisille yksityisluentoa DuaVivestä. Kuvassa Leena Norri (vas.), Hanna Savolainen-Peltonen, Maarit Vuento, Marjo Tuppurainen, Hilkka Rautiainen ja Sirpa Vilska.
